Sakkorysä Kampissa, Malminkatu 16 |
Moni varmaan huomannut, että Kampissa, osoitteessa Malminkatu 16, on Helsingin kaupungin sakkorysä. Merkityillä paikoilla on jatkuvasti autoja asiallisesti pysäköitynä ja pyyhkijöiden alla sakkolaput. Kyseessä on Helsingin kaupungin rahasampo, joka on merkitty laittomilla ja harhaanjohtavilla liikennemerkeillä. Sakosta valittamalla, Helsingin kaupunki muuttaa sakon huomautukseksi. Kyseisestä liikennemerkkiyhdistelmästä on lisäksi hallinto-oikeuden voimassaolevat päätökset 15/0510/5 sekä 15/0692/5, joiden perusteella liikennemerkkiyhdistelmä on harhaanjohtava ja merkkiyhdistelmän perusteella annetut pysäköintivirhemaksut tulee kumota.
Helsingin kaupunki perustelee virhemaksun sillä, että lisäkilvellä mahdollistetaan lyhytaikainen pysähtyminen jalkakäytävälle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Tieliikennelain 729/2018 37 §:n mukaan "ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle tai pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten". Tieliikennelain 82 §:n mukaan lisäkilvellä ei voi toistaa päämerkin merkitystä, vaan lisäkilvellä voidaan ainoastaan selventää liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta, tai käyttää merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemiseksi taikka vaikutuksen rajoittamiseksi. Koska lisäkilpi ei tuo mitään lievennystä tai muutosta yleisiin liikennesääntöihin tai pääkilven merkitykseen, on se Tieliikennelain 82 §:n mukaisesti laiton. <-- Huom. Tämä on syytä liittää valitukseen!
Kuten kuvista 1 ja 2 voidaan havaita, on kuvan 2 henkilöauto pysäköity täysin asiallisesti ja liikennemerkkien mukaisesti, liikennettä vaarantamatta. Helsingin kaupungin parkkihuorat pysäköinninvalvojat kuitenkin päivystävät alueella ja laittavat sakon jokaisen paikalle pysäköivät ajoneuvon tuulilasiin.
Liitteen 1 kuvassa näkyvä lisäkilpi 845, ilmaisee tieliikenneasetuksen 5.3.1982/182 21 §:n mukaan, kuinka ajoneuvo tulee sijoittaa reunakiveen nähden. Lisäkilvellä 845 ei voi tieliikenneasetuksen 5.3.1982/182 21 §:n mukaan osoittaa kieltoa, rajoitusta tai ohjetta osoittavan liikennemerkin vaikutusaluetta, vaan lisäkilpi 845 ilmaisee kadulla tai tiellä noudatettavan pysäköintitavan. Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista 16.3.1982/203 24 § (5.5.1994/384) mukaan: "Kielto- ja rajoitusmerkin yhteydessä ei lisäkilvellä saa määrätä laajempaa kieltoa tai ankarampaa rajoitusta kuin itse liikennemerkillä." Mikäli lisäkilpeä ei olisi pysäköintikieltomerkin alla ollut, olisi pysäköinti ollut yksiselitteisesti kielletty. Nykyinen, liitteen 1 mukainen, liikennemerkkiyhdistelmä kuitenkin sallii pysäköinnin korokkeella, johon oli lisäksi tulkinnan helpottamiseksi merkitty pysäköntiruudut. Pysäköintiruudut näkyvät selkesti liitteissä 1 ja 2. Pysäköinninvalvonnan tulkinnan mukaisesti, pysäköinti korokkeella on kielletty, joka johtaa siihen, että auto olisi tullut pysäköidä ajoradan oikeaan reunaan. Tämä olisi vakavasti vaarantanut liikenteen ja katkaissut ajoradan pyöräilijöille varatun alueen.
Teknisesti ottaen, kuvan 1 mukaista keltapohjaista lisäkilpeä ei ole edes olemassa, vaan kyseessä on Helsingin rakennusvalvonnan itse keksimä lisäkilpi. Tieliikenneasetus ei kyseistä lisäkilpeä tunne, joten sen tarkoituksen voi kukin tulkita parhaaksi katsomallaan tavalla.
Helsingin kaupungin pysäköinninvalvoja Kaija Kossilan selitys on puuta heinää. Kuormaamista varten saa kyllä pysäköidä ilman lisäkilpeäkin. Tieliikennelain 3.4.1981/267 27 §:n mukaan "Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä." No, jos lakimies on päätynyt kaupungin pysäköinninvalvontaan töihin, ei tämä varmaan ole se penaalin terävin kynä koskaan ollutkaan.
Mikäli et halua sakkoa maksaa, voit tehdä oikaisuvaatimuksen osoitteessa: www.hkr.hel.fi/pysakointi. Alla oleva teksti on suora lainaus omasta, hyväksytystä oikaisuvaatimuksesta. Kansalaisten tasavertaisen kohtelun vuoksi tulee jokainen alla olevalla perustelulla tehty oikaisuvaatimus hyväksyä. Asianumero 110946661.
"Pysäköinti on suoritettu täysin liikennemerkkien mukaisesti. Liitteen 1 kuvassa näkyy, että pysäköintikieltomerkin alla on lisäkilpi 845, joka tieliikenneasetuksen 5.3.1982/182 mukaan ilmaisee, kuinka ajoneuvo tulee sijoittaa reunakiveen nähden. Lisäkilvellä 845 ei voi tieliikenneasetuksen 5.3.1982/182 mukaan osoittaa kieltoa, rajoitusta tai ohjetta osoittavan liikennemerkin vaikutusaluetta, vaan lisäkilpi 845 ilmaisee kadulla tai tiellä noudatettavan pysäköintitavan. Mikäli lisäkilpeä ei olisi pysäköintikieltomerkin alla ollut, olisi pysäköinti ollut yksiselitteisesti kielletty. Nykyinen, liitteen 1 mukainen, liikennemerkkiyhdistelmä kuitenkin sallii pysäköinnin korokkeella, johon oli lisäksi tulkinnan helpottamiseksi merkitty pysäköntiruudut. Pysäköintiruudut näkyvät selkesti liitteissä 1 ja 2. Pysäköinninvalvonnan tulkinnan mukaisesti, pysäköinti korokkeella on kielletty, joka johtaa siihen, että auto olisi tullut pysäköidä ajoradan oikeaan reunaan. Tämä olisi vakavasti vaarantanut liikenteen ja katkaissut ajoradan pyöräilijöille varatun alueen. Vai mikä on pysäköinninvalvonnan mielestä lisäkilven tarkoitus? Mikäli virhemaksua ei peruta, tulen viemään asian hallinto-oikeuden tulkittavaksi. Olen vienyt lukuisia pysäköintivirhemaksuja hallinto-oikeuden käsiteltäväksi ja menestynyt kaikissa valituksissani."